Perttu Häkkisen Säätiö sr tukee omaehtoista taidetta, tiedettä ja kulttuuria.

ITE-taiteen kartoittaja ja taiteilija Veli Granö on vuoden Valonkantaja

ITE-taiteen kartoittaja ja taiteilija Veli Granö on Perttu Häkkisen säätiön Vuoden valonkantaja 2023

Suomalainen kulttuurihistoria on suuren kiitoksen velkaa ihmisille, jotka ovat tallentaneet kansanperinnettä ja välittäneet sitä jälkipolville. Ilman esimerkiksi Elias Lönnrotin (1802-1884) ja hänen oppilaansa D.E.D. Europaeuksen (1820-1884) panosta suomalaista kulttuuria ei välttämättä olisi olemassakaan – tai ainakaan sellaisena, kuin me sen tänä päivänä tunnemme. 

Karjalan laulumaat ovat aikoja sitten vaienneet, mutta keskuudessamme vaeltaa tänäkin päivänä ihmisiä, jotka tallentavat kansanperinnettä. Yksi sellainen on taiteilija, valokuvaaja ja elokuvantekijä Veli Granö (s. 1960), joka on 1980-luvun puolivälistä lähtien tallentanut ITE-taidetta eli itseoppineiden tekijöiden taidetta eri puolilla Suomea.

Granö on toimittanut ja kirjoittanut lukuisia teoksia ITE-taiteesta ja järjestänyt aihetta käsitteleviä näyttelyitä. Hänellä on ollut merkittävä vaikutus siihen, että suomalainen ITE-taide “löydettiin”, sai ansaitsemaansa arvostusta ja pääsi esille Kiasman tapaisten (korkea)kulttuuri-instituutioiden näyttelysaleihin. Samalla Granön työ on vahvistanut itseoppineiden taiteentekijöiden identiteettiä ja rakentanut yhteisöllisyyttä, koska ITE-taide on alettu nähdä varteenotettavana osana suomalaista kulttuuria ja taidekenttää. 

Granön ansiosta maamme tunnetuimpien ITE-taiteilijoiden, Erkki Pirtolan ja Parikkalan patsaspuiston perustajan Veijo Rönkkösen, elämäntarinat on tallennettu kirjojen kansien väliin ja jälkipolvien luettavaksi. 

Granön työn myötä myös kansainvälinen yleisö on voinut tutustua suomalaisen ITE-taiteen erityislaatuisuuteen, koska hänen aihetta käsitteleviä valokuviaan ja videoteoksiaan on ollut esillä muun muassa Venetsian biennaalissa (2001) ja New Yorkin Museum of Modern Artissa vuonna 2008. 

Granön meriitit ITE-taiteen parissa ovat kiistattomat ja hän ansaitsee kiitoksen kansanperinteen tallentajana samaan tapaan kuin Lönnrot ja Europaeus tai vaikkapa “laitapuolen Lönnrotiksi” tituleerattu J.K. Harju (1910-1976), joka keräsi kadunmiesten ja -naisten kulttuuria 1960- ja -70-lukujen Helsingissä. 

Kiitos teille kaikille!

Veli Granö:

”Tunnen suurta mielihyvää tullessani liitetyksi tämän tunnustuksen kautta Perttu Häkkisen pitkään viittaan – toki vain pienen pienenä koristeena, mutta kuitenkin. Arvostin Perttua suuresti. Hänen asenteensa aiheitaan ja myös välillä varsin erikoisia haastateltaviaan kohtaan oli ainutlaatuinen. Vaikka henkilöiden kertomukset ja maailmankuva välillä tuntuivat vaikealta hyväksyä, osasi Perttu kysyä ne oikeat kysymykset, jotka antoivat kuulijalle ainekset ymmärtää henkilön valintoja. Hän teki työnsä lämmöllä ja suurella sydämellä. Koin hänet ihanteenani ja sukulaissieluna. Ilokseni sain lopulta myös tavata hänet.”

Säätiön varainkeruu

Hei sinä marginaalikulttuurien ystävä, tue marginaalikulttuureja!

Jos et keksi muuta keinoa, niin voit tukea meitä marginaalikulttuurien tukemisessa.

Varainkeräyksen tiedot:

Perttu Häkkisen säätiö sr 3005968-7,

Rahankeräyslupa: RA/2023/1041

Keräystili: FI87 3131 1002 4923 16

Varojen käyttötarkoitus: Pienkeräysvarojen ensisijainen käyttötarkoitus on jakaa varoja apurahoina sitä säätiöltä hakeville.

Varojen toissijainen käyttötarkoitus: Apurahojen jakaminen vuonna 2024 ja Alakulttuuripäivä-verkkoalustan kehittäminen.

Alakulttuuripäivänä juhlitaan kotimaista marginaalia

Meidät suomalaiset tunnetaan maailmalla Jean Sibeliuksesta, Kalevalasta ja Alvar Aallosta, mutta myös äänitaiteilija Mika Vainiosta, punkyhtye Terveistä käsistä ja graffitimaalari EGSistä – siis marginaalitaiteesta, joka on rakentanut korkeakulttuurin tapaan positiivista Suomi-kuvaa ympäri maailman.

Perttu Häkkisen Säätiön lanseeraama Alakulttuuripäivä on kunnioitus suomalaiselle alakulttuurille ja sen tekijöille. Alakulttuuripäivää vietetään ensimmäisen kerran 4. syyskuuta 2021, mutta tulevaisuudessa siitä tulee vuosittainen perinne. “Koska tähdet ovat oikeassa asennossa, Alakulttuuripäivä on tulevaisuudessa liputuspäivä samaan tapaan kuin Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä”, säätiön hallitus fantisoi.

Kuinka idea Alakulttuuripäivästä oikein syntyi?

Perttu Häkkisen säätiö vetäytyi kryptaansa, kiillotti kristallipallonsa, avasi kolmannen silmänsä ja katso: syntyi visio siitä, että marginaalitaiteen on noustava ylös kellareista tuulipukukansan kummasteltavaksi ja kulttuurieliitin ihmeteltäväksi. Eikä vain Helsingissä, vaan koko katajaisen kansan kotimaassa Hangosta Inariin.

“Koska marginaalissa versoaa kiinnostavaa ja intohimoista kulttuuria, tekijöiden on syytä saada siitä ansaitsemansa huomio”, säätiön arvovaltainen konklaavi summaa.

Miten pääsee osalliseksi Alakulttuuripäivään?

Säätiö huhuilee nyt kaikkia marginaalipaskan tekijöitä ja ystäviä mukaan kansanliikkeeseen, ameebamaiseen verkostoon, joka nostaa alakulttuurin sille kuuluvalle paikalle – siis kansakunnan kaapin päälle saunan, Sibeliuksen ja sisun rinnalle. Kuka vain voi järjestää alakulttuuripöhinää omalla kotipaikkakunnallaan, lähikuppilassa tai tyhjässä teollisuushallissa. Tapahtuma voi olla iso tai pieni, mutta avoin kaikille kaduntallaajille. Marginaalipaska voi olla yllättävää, itkettävää, iljettävää tai ihanaa – musiikkia, runoutta, videotaidetta, graffitia, rituaali tai jotain ihan muuta. Toteutustapa on vapaa, mutta Alakulttuuripäivän henki kannustaa erilaisuuteen, uusiin kokemuksiin ja itsensä sivistämiseen.

Tapahtumastaan voi ilmoittaa verkkosivustolla alakulttuuripaiva.fi. Säätiö auttaa tiedottamisessa omien kanaviensa kautta ja mahdollisesti avustaa pienillä apurahoilla tapahtumien toteutusta.

Tähän kunniahimoiseen, mutta tärkeään projektiin on lupautunut mukaan myös Helsingin Juhlaviikot. Olemme himpun liikuttuneita ystävätapahtumaksi pääsystä. Säätiön oma Alakulttuuripäivän tapahtuma järjestetään Kulttuurikeskus Stoassa, jonne kaikki ovat tervetulleita outoina itseinään!

Rakennetaan ja kehitetään Alakulttuuripäivästä ennennäkemätön kunnianosoitus marginaalitaiteelle ja sen tekijöille! Alakulttuuripäivä – epäkaupallista potentiaalia jo vuodesta 2021!

Oikein voitokkain terveisin,

Perttu Häkkisen Säätiö sr

Hanketta ja säätiötä mukana tukemassa ovat vapaaehtoisten lisäksi

Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Helsingin Juhlaviikot, Kulttuurikeskus Stoa, Suomen Säätiötilipalvelu ja asianajotoimisto Dagmar.

Avaruusromua -ohjelman toimittaja Jukka Mikkola on Vuoden Valonkantaja

Perttu Häkkisen säätiö jakoi tunnustuksen nyt toista kertaa – viime vuonna palkittiin muusikko Veli-Matti “Läjä” Äijälä

Vuonna 2019 perustettu säätiö on jakanut jälleen myös apurahoja, ohessa tarkemmin stipendiaateista ja avustusten käyttötarkoituksista. Piskuinen säätiömme on jakanut tänä vuonna jo erityisiä korona-apurahoja marginaalikulttuurin ja -tutkimuksen parissa toimiville ihmisille tai tahoille sekä mesenoinut drum n bass Suomi kokoelmaa The First Wave Of Drum ’n’ Bass In Finland.

Valonkantaja-palkinto: toimittaja Jukka Mikkola

Suomi on perinteisesti ollut sähkökitaramaa, joten syntetisaattorimusiikki ja erityisesti sen marginaalisemmat ilmiöt ovat jääneet täällä peräpohjolassa lapsipuolen rooliin. Toimittaja Jukka Mikkola ja hänen Avaruusromua -ohjelmansa kamppailivat edellä mainittua asiantilaa vastaa Ylen taajuuksilla kolme vuosikymmentä: ensiksi Radiomafiassa, sitten YLE Q:ssa ja lopulta Yle Radio 1:ssä.

Mikkolan tavaramerkkejä olivat samettisen pehmeä ääni ja polveilevat ajatukset, joissa hän tarkkaili olemassaolon luonnetta ja etsi nykyajan henkeä. Niiden siivittämänä Avaruusromua tarjosi kuulijoille syntetisaattorimusiikin uranuurtajien säveltaidetta, mutta myös obskuureja artisteja, joiden syntetisaattoreiden surina ei olisi voinut soida missään muussa radio-ohjelmassa. Jukka Mikkolan Avaruusromua muuttui vuosien varrella alakulttuuri-instituutioksi, jolle ei löydy vertailukohtaa Suomesta.

Avaruusromua hiljeni kesäkuussa 2020, kun Jukka Mikkola siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Perttu Häkkisen säätiö kunnioittaa Mikkolan elämäntyötä alakulttuurin parissa ja nimeää hänet uuden vuosikymmenen ensimmäiseksi Valonkantajaksi.

Perttu Häkkisen säätiö jakaa Valonkantaja-palkinnon vuosittain alakulttuurin parissa merkittävää työtä tehneelle henkilölle tai henkilöille.

Apuraha: Aleksi Pohjavirta, 500 €, Hilly-Billy Hits the Railroad -dokumentin tekemiseen

Kulttuurin marginaaleissa operoivat ihmiset ovat usein renessanssi-ihmisiä, jotka vaikuttavat taiteen ja kulttuurin eri osa-alueilla. Tällainen on esimerkiksi helsinkiläinen Aleksi Pohjavirta, joka pyörittää Valkoinen valas -kulttuuribussin toimintaa, tekee katutaidetta ja ohjaa dokumenttileffoja. Hänen teoksistaan tunnetuin lienee Uudet diktaattorit – stadilaisen graffitin arkeologia 1986–2010 -dokkari, joka tarkastelee nimensä mukaisesti helsinkiläisen graffitiskenen historiaa.

Perttu Häkkisen säätiö arvostaa Pohjavirran tee-se-itse-mentaliteettia ja haluaa tukea ohjaajan seuraavaa elokuvaa eli Hilly-Billy Hits the Railroad -dokumenttia, joka kertoo yhden rapakon takana vaikuttaneen suomalaisen hobon eli junapummin tarinan.

Apuraha: Tea Holm, 500 €, kirjalliseen työskentelyyn

Perttu Häkkisen säätiö on seurannut suurella ilolla, kuinka esoteriaa käsittelevien lehtiartikkeleiden ja tietokirjojen määrä on kasvanut viime vuosina. Filosofian tohtori Tea Holm on tehnyt arvokasta työtä tutkimalla ja kirjoittamalla spiritualismista: Hänen vuonna 2016 julkaistu Spiritualismin muotoutuminen Suomessa oli ensimmäinen aihetta käsittelevä väitöskirja ja viime vuonna ilmestyneessä Perhosvaikutus -kirjassa hän jatkoi saman aihepiirin parissa. Ensi vuonna on luvassa jatkoa, kun Basam Books -julkaisee Holmin seuraavan teoksen, jonka nimi on Magian lumo. Perttu Häkkisen säätiö haluaa tukea Holmia, jonka kirjallisessa työssä yhdistyvät akateeminen osaaminen ja omaperäiset aihevalinnat.

Apuraha: Vesa Iitti, 500 €, Valonkantajat-kirjan kääntämiseen

Perttu Häkkisen ja Vesa Iitin Valonkantajat -kirjaa lukiessa mielessä pyöri päällimmäisenä yksi asia: Ai että, kuinka omaperäisiä ajattelijoita ja eksentrisiä ihmisiä tänne piskuiseen Suomeen on syntynytkään! Ja ai että, kunpa koko maailma saisi tietää Ior Bockista, Jorma Elovaarasta ja Pekka Ervastista!
Kohta se on onneksi mahdollista, koska Valonkantajat-kirjan toinen kirjoittaja Vesa Iitti on tarttunut toimeen ja alkanut kääntää teosta englanniksi. Odotamme innolla, että koko englanninkielinen maailma pääsee nauttimaan suomalaisten eksentrikkojen edesottamuksista ja ajatuksista!

Apuraha: Oskar Tunderberg, 150 €, Undergroundin spektaakkeli: Suomalainen underground 2010-luvulla -pro gradu -tutkielman tekemiseen

Suomalaisen undergroundin sanotaan syntyneen Turussa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, mutta mitä undergroundille kuuluu nykyään? Tätä kysymystä on pohdittu Perttu Häkkisen säätiön kryptassa, mutta on sitä pohdittu myös Jyväskylässä. Korviimme kantautui tieto, jonka mukaan Jyväskylän yliopistossa opiskeleva Oskar Tunderberg valmistelee pro gradu -tutkielmaa 2010-luvun suomalaisesta undergroundista. Perttu Häkkisen säätiö toivottaa Tunderbergille antoisia hetkiä marginaalikulttuurintutkimuksen parissa!

Lisätietoja:
varapuheenjohtaja Panu Hietaneva puh: 050 5713469 panu@perttuhakkisensaatio.fi
hallituksen jäsen Elisa Vepsäläinen puh: 044 2409985 elisa@perttuhakkisensaatio.fi
Säätiö Facebookissa: https://www.facebook.com/perttuhakkisensaatio

Ryhdy Valonkantajaksi – ole 2020-luvun Tulenkantaja!

Perttu Häkkisen Säätiö perustaa kaikille suomalaisen alakulttuurin ystäville oman kerhon.

Sata vuotta sitten suomalaisessa kulttuurikentässä tapahtui kummia. Tulenkantajiksi itsensä nimennyt taiteilijaryhmä halusi tuoda kirjallisuuten eurooppalaisia virtauksia ja pyrki eroon “korpikulttuurista”.

Ryhmän motto oli simppeli: Katse kohti Eurooppaa!

Me täällä Perttu Häkkisen säätiössä arvostamme Tulenkantajien kulttuurityötä ja henkeä, jolla kirjailijat Olavi Paavolaisesta Mika Waltarin kautta Katri Valaan vaikuttivat kotimaiseen taiteeseen.

Me täällä Perttu Häkkisen säätiössä haluamme 2020-luvulle vastaavan kulttuurimurroksen, jonka Tulenkantajat saivat aikaan sata vuotta aiemmin.

Haluamme olla Valonkantajia ja edistää kulttuurin marginaali-ilmiöitä, jotka sulostuttavat kanssaihmisten elämää ja ansaitsevat mielestämme suurta arvostusta yhteiskunnassa – oli kyse sitten omakustannekirjallisuudesta, ite-taiteesta, tieteen marginaaleista, teollisuushallissa järjestetyistä teknokekkereistä tai esoteriasta ammentavasta kuvataiteesta.

Tulenkantajiin kuuluminen vaati yksilöltä vahvaa taiteellista osaamista, mutta Valonkantaja voi olla kuka vain, joka on henkiseltä tilaltaan Valonkantaja

Ja mikä sopisikaan Valonkantajille paremmin, kuin oma kerho. Ole siis vahvempaa ainesta ja liity Valonkantaja-kerhoon. Ikuisen jäsenyyden hinta on luonnollisille henkilöille – siis meille ihmiselle – 50 euroa. Kerhon jäsenet saavat numeroidun jäsenkortin ja tietoa hankkeistamme ja tapahtumista ensimmäisten joukossa.

Vaikka Valonkantaja-kerhon jäsenet ovat VIP – siis todella merkittäviä henkilöitä –, emme lupaa jäsenkortin avaavan sen paremmin taivaan kuin tuonelankaan portteja. Muistutamme kuitenkin, että Perttu Häkkisen säätiön bileissä kerholaisille saattaa olla tarjolla esimerkiksi jaloa juomaa, jolla todella merkittävät henkilöt pääsevät hellimään ruumistaan ja sulostuttamaan sieluaan.

Tai sitten jotain muuta. Emme tiedä vielä itsekään. Mutta sen tiedämme, että kerhon jäsenmaksuilla tuetaan suomalaista marginaalipaskaa.

Lopuksi haluamme vielä toivottaa kaikille uusille jäsenille kaikkea hyvää Valonkantajien moton mukaisesti: Valoa kohti!

Perttu Häkkisen säästiö kerää varoja marginaalikulttuurin tekijöille

Ja tapahtui tänä päivänä, että Perttu Häkkisen säätiö havahtui marginaalipaskan tekijöiden likviditeettikriisiin ja päätti auttaa sekä miestä että naista mäessä. Pyydämme myös sinua osallistumaan perustamaamme Että taiteilijallakin pyyhkisi hyvin -kampanjaan. 

Aloita se pohtimalla seuraavaa asiaa: kulttuuri tuo iloa ja nautintoa ihmisen elämään, mutta millainen on sen materiaalinen arvo?

Onko taide päivän pizzan ja tuopin (15€), vessapaperin (32 rullaa, 26€) vai sisäfileen (2kg, 70€) arvoista?

Kun olet löytänyt vastauksen kysymykseen, herätä sisäinen filantrooppisi ja auta koronakriisin takia tulonsa menettänyttä taiteilijaa, joka on tarjonnut sisältöä elämääsi. Mene siis mesenaatti.me-sivustolle ja osta haluamasi tuote. Me suoritamme loput eli toimitamme apupaketin koronaepidemian takia tulonsa menettäneelle marginaalipaskan tekijälle. 

Perttu Häkkisen säätiön Että taiteilijallakin pyyhkisi hyvin -kampanja löytyy täältä: https://mesenaatti.me/campaign/?id=1462#single/view

Valoa kohti!

Perttu Häkkisen säätiö Helsingissä 27.3.2020

PS. Me emme oikeasti vie ihmisille pizzaa, vessapaperia tai lihaa. Tsekkaa tarkemmat tiedot kampanjasivulta.

PPS. Me täällä Perttu Häkkisen säätiössä arvostaisimme suuresti, jos levittäisit sanaa kampanjasta somessa, Teams-palavereissa ja muissa ihmiskontakteissa, joita suoritat sosiaalisen etäisyyden sääntöä noudattaen.

Perttu Häkkisen säätiö järjestää marraskuussa gaalan ja jakaa ensimmäiset apurahansa

Repaleisen lokakuun jälkeen saapuu synkkä marraskuu, mutta ei hätää! Perttu Häkkisen säätiö kantaa valoa pimeyteen ja järjestää gaalan, jossa säätiö jakaa historiansa ensimmäiset apurahat tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijöille.

Illan aikana säveltaidetta esittävät edesmenneen toimittaja, kirjailija ja muusikko Perttu Häkkisen Tähtiportti-yhtye, Timo Kaukolampi ja lukuisat laadukkaat tiskijukat.

Tapahtumassa on suuren urheilujuhlan tuntua, kun suomalaiset ja ruotsalaiset ottavat toisistaan mittaa Suomi-Ruotsi-skweeemaaottelussa. Vastakkain ovat skweeen keskeiset levy-yhtiöt Harmönia Records (Mesak & Eero Johannes, FIN) ja Flogsta Dancehall (Pavan ja Joxaren, SWE)

Mutta mitä on skweee? Gaalavieraat voivat etsiä itse vastauksen kysymykseen ja katsoa valkokankaalta Iacopo Patiernon ja David Giesen ohjaaman We Call it Skweee -dokumenttielokuvan (2009), jonka yksi keskeisistä hahmoista on Perttu Häkkinen eli Randy Barracuda.

Tilaisuuden juontavat Njassa ja Edu Kehäkettunen.

Perttu Häkkisen kuolemasta on kulunut tänään vuosi. Häkkinen menehtyi tapaturmaisesti polkupyöräonnettomuudessa 12.8.2018 Helsingissä. Säätiö haluaakin juuri tänä päivänä kertoa hyvää tekevästä juhlasta, joka tuo valoa pimeyteen.

Perttu Häkkisen säätiö sr. on vuonna 2019 perustettu yleishyödyllinen säätiö, joka tukee marginaalipaskaa. Tapahtuma järjestetään talkoilla ja tuotot käytetään suomalaisen undergroundkulttuurin tukemiseen.

“Tulevaisuuden puolesta, menneisyyttä vastaan”

Liput hyväntekeväisyysgaalaan saa Tiketistä.

Perttu Häkkisen Säätiö sr tukee “marginaalipaskaa” eli omaehtoista taidetta ja tutkimusta – elokuussa menehtynyt Häkkinen täyttäisi tänään 40 vuotta

Ave ja voitokasta päivää! 

Arvoisa lukija, lähestymme teitä tiedotusasialla. 

Olemme jättämässä tänään Patentti- ja rekisterihallitukseen Perttu Häkkisen Säätiön sr perustamiskirjan. Säätiö jakaa apurahoja, stipendejä ja palkintoja “Häkkisen hengessä”.  

Perttu Häkkisen säätiön hallituksessa ovat sen perustajajäsenet toimittaja Panu Hietaneva, tuottaja Heidi Laaksonen, ohjaaja Otso Tiainen, Startup Refugees -kansalaisjärjestön johtaja Elisa Vepsäläinen, ja jääkiekkoilija Topi Jaakola, joka lahjoitti säätiön pääoman. 

Miksi teemme tämän? 

“En tuntenut Perttu Häkkistä henkilökohtaisesti, mutta arvostin ja kunnioitin hänen ajatteluaan. Häkkinen ei arvottanut ihmisiä yhteiskunnallisen statuksen, poliittisten aatteiden tai koulutustason perusteella, vaan suhtautui kaikkiin tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Häkkinen jätti jälkeensä hengenperinnön, jota täytyy tukea myös tulevaisuudessa”, sanoo Jaakola, joka keksi idean säätiön perustamisesta. 

“Haluamme tukea asioita, jotka olivat lähellä Perttu Häkkisen sydäntä: muun muassa salatieteiden ja uskontojen tutkimusta, undergroundkulttuuria, ITE-kirjallisuutta, valtavirrasta poikkeavaa kuvataidetta, omaperäistä tutkimustyötä ja marginaalisia kulttuuri-ilmiöitä, joiden tekijät saavat harvoin apurahoja”, kertoo toimittaja ja Häkkisen työpari Hietaneva.   

Kuinka sen teemme? 

“Suomalaiset säätiöt tukevat vuosittain suurilla summilla suomalaista tiedettä, taidetta ja kulttuuria, mutta selvityksemme mukaan maastamme puuttuu säätiö, joka keskittyisi alakulttuureihin ja marginaaleihin. Perttu Häkkisen säätiö eroaa muista säätiöistä myös siinä, ettei siltä haeta apurahoja, vaan myönnämme niitä itse kerran tai pari vuodessa. Perttu Häkkinen tunsi valtavan määrän ihmisiä, jotka toimivat valtavirtakulttuurin ulkopuolella. Olemme keränneet näistä ihmisistä asiantuntijaverkoston, jonka ansiosta tiedämme, millaisia kiinnostavia projekteja on käynnissä tieteen, taiteen ja kulttuurin parissa”, Hietaneva jatkaa. 

“Vaikka meillä ei ole varsinaista apurahahakua, kannattaa omista tekemisistä pitää ääntä. Jos oma häröily henkiolentojen, syntetisaattoreiden, roskaelokuvien tahi kansanperinteen parissa on sellaista, josta Häkkinen olisi digannut, niin lähesty meitä!”, Heidi Laaksonen kehottaa. 

Voiko kuka vain osallistua?

-Kyllä. Perttu Häkkisen hengen perintö ja sen jatkaminen on kaikkien halukkaiden asia. Säätiö on avoin kaikille yhteistyökuvioille, jotka sopivat pirtaamme eli tähtäävät suomalaisen marginaalikulttuurin tukemiseen. Lisäksi tavallinen kaduntallaaja voi tukea säätiön toimintaa osallistumalla tapahtumiin, joita järjestämme. Kerromme niistä lisää sitten, kun tähdet ovat oikeassa asennossa”, Laaksonen vinkkaa. 

-Haluamme osaltamme olla jakamassa Häkkisen henkistä perintöä. Tämän työn jatkamiselle on eittämättä tarve tämän päivän mielikuvituskriittisessä yhteiskunnassa kuten Perttu asian muotoili, summaa Jaakola.  

Elokuussa 2018 tapaturmaisesti menehtynyt toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen olisi täyttänyt tänään 10.6. 40 vuotta. Hän ehti urallaan työskennellä muun muassa Helsingin Sanomissa, Yle Puheessa ja YleX:ssä. Häkkinen kirjoitti kaksi tietokirjaa, Valonkantajat yhdessä Vesa Iitin kanssa sekä Kumpulan surmia käsittelevän Hukkuminen.  

Perttu Häkkisen Säätiö sr on menneisyyttä vastaan, tulevaisuuden puolesta.